Kulttuurihistoriallisesti arvokas Karjala-tietokanta saadaan valmiiksi

Vaakalaudalla ollut Karjala-tietokannan digitaalisen tallennustyön loppuun saattaminen on nyt varmistunut. Työhön on löydetty sekä rahat että tekijät. Tietokanta sisältää luovutetun Karjalan alueen kirkonkirjat 1600-luvulta alkaen ja on kokonaisuutena mittaamattoman arvokas. Tutkimus- ja kehittämisprojektin toteutuksesta vastaa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun tutkimusyksikkö Digitalia Mikkelissä. Eri yhteisöt ja säätiöt ovat olleet vuosien saatossa tukemassa tallennustyötä. Kivennapasäätiö on tukenut mm. Kivennavan kirkonkirjojen tallennustyötä.

Tallennustyö tehdään kolmevuotisessa tutkimus- ja kehittämishankkeessa, jonka kokonaisarvo on 1,3 miljoonaa euroa. Rahoittajia ovat Suomen kulttuurirahasto, Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö, Karjalan kulttuurirahasto, Suomen evankelisluterilainen kirkko sekä opetus-ja kulttuuriministeriö.

Mikkelin kaupungin panostus miljoonahankkeelle on 40 000 euroa vuodessa. Tallennustyö työllistää 12 henkilöä, joiden rekrytoinnin ammattikorkeakoulu käynnistää heti.

Tallennustyön vaativin vaihe saadaan hallitusti loppuun

Tallennustyön viimeinen ja vaativin vaihe saadaan nyt tehtyä valmiiksi, kun opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitus varmistui. Sen osuus hankkeen kokonaisrahoituksesta on lähes puolet. Ministeriön edellytys rahoitukselle oli, että ammattikorkeakoulu ottaa vastuun pitkään jatkuneen hankkeen valmistumisesta.

Vielä tallentamaton aineisto sisältää vanhimpia ruotsin ja venäjän kielisiä kirkonkirjoja. Tietojen tallennuksesta vastaa ammattikorkeakoulun Digitaalisen tiedonhallinnan tutkimus- ja kehittämiskeskus Digitalia.

Valmis tietokanta luovutetaan Kansallisarkistolle

Valmis tietokanta tulee sisältämään 11,5 miljoonaa henkilötietuetta, esimerkiksi tiedot henkilöiden syntymästä, ripille pääsystä ja solmituista avioliitoista.

Kun Karjala-tietokanta on saatu valmiiksi, se luovutaan Kansallisarkistolle tieteellisen tutkimuksen, sukututkimuksen ja kansalaisten käyttöön. Tietokantaa voidaan hyödyntää historiantutkimuksen lisäksi esimerkiksi lääketieteellisessä genetiikassa ja yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa. Se sopii esimerkiksi perherakenteen, muuttoliikkeen tai lapsikuolleisuuden selvittämiseen.

Tiedoista on tällä hetkellä tallentamatta enää kymmenesosa, mutta tallennusprojektin jatko on ollut tänä vuonna vaakalaudalla rahoituksen päättymisen vuoksi. Tietokantaa ylläpitävä Karjala-tietokantasäätiö on hankkeen alkamisesta innoissaan.

Linkki: Karjala-tietokanta

Lähde: Karjala-tietokantasäätiön, Kansallisarkiston ja Mikkelin ammattikorkeakoulun tiedote  8.11.2016