Kivennavan rippikirjat pian Karjala-tietokannassa

Mikkelissä vuonna 1990 perustetun Karjala-tietokantasäätiön tarkoituksena on ollut luovutetun Karjalan väestöä koskevien kirkonkirjatietojen tallentaminen tietokantaan ja siten saaminen tutkimusta palvelevaan käyttöön. Karjala-tietokantaa on täydennetty vuodesta 1990 lähtien luovutetun Karjalan kirkonkirjojen henkilötiedoilla. Kivennavan osalta tietokannasta puuttuu enää noin 20.000 henkilömerkintää: yhden rippikirjan (1732-1745) noin 2.000 merkintää ja useamman lastenkirjan (1793-1871) noin 18.000 merkintää.

Kivennapa-Säätiön myöntämä 1.800 euron apuraha Karjala-tietokantasäätiölle mahdollisti tallentajan palkkamisen puoleksitoista kuukaudeksi. Töihin saatiin kokenut tallentaja Mikko Häkkinen, joka jo ennen varsinaisen työsuhteensa alkua tutustuessaan internetistä löytyvään Kivennavan ensimmäisen rippikirjan aineistoon (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12600323) totesi, että nyt edessä olisi todella haasteellinen tallennuskohde.

kts-logo
1990 perustetun Karjala-tietokantasäätiön logo

Rippikirjan alkusivut ovat repaleisia, minkä vuoksi nimitiedot näkyvät puutteellisina. Lisäksi osa kirkonkirjan sivuista otetuista kuvista on tummia ja tekstikin on osittain erittäin vaikeaa luettavaa, onhan kyseessä 1730-luku.

Mikon tallennustyön helpottamiseksi kaikki ko. rippikirjasidoksen sivut kuvattiin Mikkelin maakunta-arkistossa uudelleen. Kuvaustyön suoritti Karjala-tietokantasäätiön hankeasiantuntija Satu Soivanen omalla digikamerallaan. Itse asiassa useampaankin kertaan, sillä joidenkin kuvien laatu ei ollutkaan tarpeeksi hyvää, puutteita ilmeni mm. kuvien terävyydessä ja valotuksessa.

Mikko Häkkinen tallentaa Kivennavan rippikirjaa Karjala-tietokantaan (kuva: Satu Soivanen)
Mikko Häkkinen tallentaa Kivennavan rippikirjaa Karjala-tietokantaan (kuva: Satu Soivanen)

Kirkonkirjasivujen digikuvat siirrettiin Googlen pilvipalveluun, jonne luotiin Mikolle tunnukset ko. aineiston käyttöä varten. Siten Mikko voi tallennustyössään tutkia sekä arkistolaitoksen toimesta digitoitua rippikirjaa että Karjala-tietokantasäätiön samaa aineistoa. Tallennustyö etenee Mikon kertoman mukaan tällä tavalla varsin sujuvasti, sillä sivujen selailuun tottuu nopeasti. Aikaa tosin lähdeaineiston luettavuuden vertailuun kuluu tavallista enemmän, mutta ilman säätiön kuva-aineistoa tietokantaan siirtyisi monin paikoin puutteellisia nimitietoja tai perheenjäsenten tietoihin jäisi peräti aukkoja. Työtä helpottaa myös se, että käytettävissä on kaksi tietokoneeseen liitettyä näyttöruutua, joista toisessa näkyy tallennusohjelma ja toisessa kuva kirkonkirjan sivusta.

Mikon päivittäinen työaika ilman taukoja laskettuna on 4,5 tuntia ja tallennustyön vauhti on noin 4,5 sivua päivässä. Kun 1,5 kk:n pituiseen työsuhteeseen sisältyy noin 30 työpäivää, tarkoittaa se, että siinä ajassa ehtisi tallentamaan noin 30 x 4,5 sivua eli 135 sivua. Tallennettavana olevassa rippikirjassa on yhteensä 135 sivua, joten työ on mahdollista saada valmiiksi. Mikko Häkkinen entisenä taksikuskinakaan ei mielellään jättäisi ketään tai mitään puolitiehen, joten ”enköhän minä saa tämän Kivennavan rippikirjan tallennuksen valmiiksi, painetaan sitten vaikka kaasu pohjaan loppusuoralla!”

Teksti: Satu Soivanen