Kulttuurihistoriallisesti arvokas Karjala-tietokanta saadaan valmiiksi

Vaakalaudalla ollut Karjala-tietokannan digitaalisen tallennustyön loppuun saattaminen on nyt varmistunut. Työhön on löydetty sekä rahat että tekijät. Tietokanta sisältää luovutetun Karjalan alueen kirkonkirjat 1600-luvulta alkaen ja on kokonaisuutena mittaamattoman arvokas. Tutkimus- ja kehittämisprojektin toteutuksesta vastaa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun tutkimusyksikkö Digitalia Mikkelissä. Eri yhteisöt ja säätiöt ovat olleet vuosien saatossa tukemassa tallennustyötä. Kivennapasäätiö on tukenut mm. Kivennavan kirkonkirjojen tallennustyötä. Tallennustyö tehdään kolmevuotisessa tutkimus- ja kehittämishankkeessa, jonka kokonaisarvo … Jatka artikkeliin Kulttuurihistoriallisesti arvokas Karjala-tietokanta saadaan valmiiksi

Kivennavan rippikirjat pian Karjala-tietokannassa

Mikkelissä vuonna 1990 perustetun Karjala-tietokantasäätiön tarkoituksena on ollut luovutetun Karjalan väestöä koskevien kirkonkirjatietojen tallentaminen tietokantaan ja siten saaminen tutkimusta palvelevaan käyttöön. Karjala-tietokantaa on täydennetty vuodesta 1990 lähtien luovutetun Karjalan kirkonkirjojen henkilötiedoilla. Kivennavan osalta tietokannasta puuttuu enää noin 20.000 henkilömerkintää: yhden rippikirjan (1732-1745) noin 2.000 merkintää ja useamman lastenkirjan (1793-1871) noin 18.000 merkintää. Kivennapa-Säätiön myöntämä 1.800 euron apuraha Karjala-tietokantasäätiölle mahdollisti tallentajan palkkamisen puoleksitoista kuukaudeksi. Töihin saatiin … Jatka artikkeliin Kivennavan rippikirjat pian Karjala-tietokannassa

Edit Södergranista Ylen sivuilla

Pietarissa syntyneestä ja osan elämästään Kivennavan Raivolassa viettäneestä runoilijasta on julkaistu Ylen Oppiminen sivustolla erinomainen artikkeli. Edith Södergrania pidetään yhtenä Suomen ja Pohjoismaiden merkittävimmistä runoilijoista. Jos Södergran kiinnostaa, niin kannattaa käydä lukemassa. http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/10/21/edith-sodergran-runoilija-edella-aikaansa Jatka artikkeliin Edit Södergranista Ylen sivuilla

Kivennappoiset ja terjokkoiset viettivät yhteistä juhlaa Järvenpäässä

Kivennavan Kihuja vietettiin yksipäiväisinä Järvenpäässä elokuun ensimmäisenä sunnuntaina samanaikaisesti Terijoki-juhlan kanssa. Juhlat olivat kivennapalaisten ja terijokelaisten yhteinen ponnistus ja sitä vietettiin ensimmästä kertaa yhdessä yli 100 vuoden tauon jälkeen. Siihen asti kun Terijoki irrottautui 1911 Kivennavasta omaksi pitäjäkseen, Kivennavan kihut olivat koko pitäjän tärkein kesäjuhla. Evakossa terjokkoisille tämä oli 76.  ja kivennapalaisille  68. pitäjäjuhla. Pitäjäjuhlapäivä alkoi ehtoollisjumalanpalveluksella Järvenpään evankelisluterilaisessa kirkossa seurakunnan kappalaisen James Cox´in johdolla. … Jatka artikkeliin Kivennappoiset ja terjokkoiset viettivät yhteistä juhlaa Järvenpäässä

Vanhat kotimaiset elokuvat kertovat – Elokuva ”Yli Rajan” kertoo elämästä Kannaksen rajavyöhykkeellä 1930-luvulla.

Wilho Ilmarin ohjasi ja Martti Larnin käsikirjoittaman elokuvan Yli rajan vuonna 1942. Se pohjautuu Urho Karhumäen romaaniin. Melodraamaksi luonnehditun elokuvan tapahtumat sijoittuvat 1930-luvun Kannaksen rajavyöhykkeelle. Eliisa Raaska (Irma Seikkula) ja Mikko Vanhala (Joel Rinne) elävät Kannaksen rajavyöhykkeellä 1930-luvulla ja tapaavat toisiaan yli rajan. Eliisa asuu isänsä (Wilho Ilmari) kanssa Neuvostoliitossa Inkerinmaalla ja käy tapaamassa tätiään Suomen puolella. Näillä retkillä hän on tutustunut Mikkoon ja haluaisi tulla … Jatka artikkeliin Vanhat kotimaiset elokuvat kertovat – Elokuva ”Yli Rajan” kertoo elämästä Kannaksen rajavyöhykkeellä 1930-luvulla.