Edit Södergranista Ylen sivuilla

Pietarissa syntyneestä ja osan elämästään Kivennavan Raivolassa viettäneestä runoilijasta on julkaistu Ylen Oppiminen sivustolla erinomainen artikkeli. Edith Södergrania pidetään yhtenä Suomen ja Pohjoismaiden merkittävimmistä runoilijoista. Jos Södergran kiinnostaa, niin kannattaa käydä lukemassa. http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/10/21/edith-sodergran-runoilija-edella-aikaansa Jatka artikkeliin Edit Södergranista Ylen sivuilla

Kivennapaseura, Kivennapa ja kivennapalaisuus sosiaalisessa mediassa

Kivennapaseuralla ei ole Facebook- tai Twitter-tiliä. Näillä näkymin ei seuralla ole myöskään tarvetta avata omia ”virallisia” kanavia sosiaaliseen mediaan, sillä Kivennavasta, kivennapalaisuudesta, Kivennavan kylistä ja Kivennapaan liittyvästä sukututkimuksesta voi keskustella tällä hetkellä monissa Facebook-ryhmissä. Koska näissä ryhmissä on paljon seuraan kuuluvia ja myös seuran hallituksen jäseniä, tarjovat jo olemassa olevat foorumit mahdollisuuden tehdä avauksia ja esityksiä myös Kivennapaseuran suuntaan. Seura ei ole halunnut luoda enää … Jatka artikkeliin Kivennapaseura, Kivennapa ja kivennapalaisuus sosiaalisessa mediassa

Tule mukaan tekemään Kivennapa-Wikiä

Kivennapa-Wikiä on koottu nyt reilu vuosi. Sen ylläpitäjinä toimivat Raija Levo (Kivennapaseuran pj.), Pekka Kirjavainen (Kivennavan Kirjavaisten sukuseuran pj. ja Kalevi Hyytiä (Wiki-alustan ylläpitäjä). Mistä Kivennapa-Wikissä on kysymys? Tavoitteena on yhteistyöllä saattaa mahdollisimman paljon Kivennapaan liittyvää aineistoa yhteen osoitteeseen internetissä, niin että se on siellä kaikkien käytettävissä. Kivennapa-aineisto löytyy siis Kivennapa-Wikin myötä yhdestä osoitteesta. Tietoa viedään joko suoraan kyseiseen osoitteeseen tai linkkeinä. Näin syntyy verkkoon … Jatka artikkeliin Tule mukaan tekemään Kivennapa-Wikiä

Kivennavan kihut kihuttiin Lappeenrannassa

Kivennavan kihut kihuttiin 30.-31.7. Lappeenrannassa. Kuvia tapahtumasta on lisätty kotisivuston kuvagalleriaan. Tarkempaa selkoa kihuista tehdään myöhemmin perinteiseen tapaan kertomuksen muodossa ja kuvallisesti Kivennapalainen- lehdessä. Ohessa kuvalinkki Lappeenrannan Kivennavan kihuista koostettuun videoesitykseen Vimeo-palvelussa. Teksti: Raimo Ranta Jatka artikkeliin Kivennavan kihut kihuttiin Lappeenrannassa

Kivennapaseuran kotiseutumatka 2016

Kivennapaseuran kotiseutumatka tehtiin perinteiseen tapaan Kaatuneiden muistopäivän viikonloppuna 14. – 16.5. Kivennavalle ja Terijoelle. Tälläkin kertaa matkaseurana oli mitä parhain aurinkoinen sää. Menopäivänä lauantaina oli kohteena Linnamäki ja Pajarin kirkon rauniot. Linnamäeltä suunnattiin majoitukseen hotelli Geliokseen Terijoelle. Sunnuntai oli varattu käynteihin kotikylissä. Ensimmäiset matkalaiset lähtivät omin kyydein Raivolaan, Riihiöön sekä Tammiselkään. Pääjoukko lähti liikkeelle bussilla jättäen yhden ryhmän Lavolaan, josta jatkettiin Kirkonkylän kautta Ahjärvelle ja … Jatka artikkeliin Kivennapaseuran kotiseutumatka 2016

Kivennappoiset ja terjokkoiset viettivät yhteistä juhlaa Järvenpäässä

Kivennavan Kihuja vietettiin yksipäiväisinä Järvenpäässä elokuun ensimmäisenä sunnuntaina samanaikaisesti Terijoki-juhlan kanssa. Juhlat olivat kivennapalaisten ja terijokelaisten yhteinen ponnistus ja sitä vietettiin ensimmästä kertaa yhdessä yli 100 vuoden tauon jälkeen. Siihen asti kun Terijoki irrottautui 1911 Kivennavasta omaksi pitäjäkseen, Kivennavan kihut olivat koko pitäjän tärkein kesäjuhla. Evakossa terjokkoisille tämä oli 76.  ja kivennapalaisille  68. pitäjäjuhla. Pitäjäjuhlapäivä alkoi ehtoollisjumalanpalveluksella Järvenpään evankelisluterilaisessa kirkossa seurakunnan kappalaisen James Cox´in johdolla. … Jatka artikkeliin Kivennappoiset ja terjokkoiset viettivät yhteistä juhlaa Järvenpäässä

Kivennapalaiset putosivat ”mitaleilta”

  Mommilanjärvellä soudeltiin 26. kerran lauantaina 18.7. mitä parhaimmassa kesäsäässä. Kivennapaseura oli soudussa mukana evakkolähdössä kantaen paidan selkämyksessä tunnusta Kivennavan Ahkera. Tällä kertaa evakkoseurojen soutelussa kivennapalaiset jäivät harmittavasti ilman mitalia sijoittuen tässä epävirallisessa tasonmittauksessa neljänneksi. Edelle kiilasivat Kirvun Vilkas, Antera Esa ja Vuoksenrannan Säde. Aika oli tällä reilun 11 kilometrin soutumatkalla 49.05. Se on 13 sekuntia edellisvuotta heikompi; olikohan ajanottolaite kunnossa. Joukkueen kapteeni hieman harmitteli … Jatka artikkeliin Kivennapalaiset putosivat ”mitaleilta”

Kivennapaseuran projekti ”Muistin paikat” etenee

Mika Ilonen on kevään ja kesän aikana käynyt keskusteluja entisille kivennapalaisille tärkeiden muistin paikkojen, opastuksesta, merkitsemisestä infotauluin ja yleensäkin paikkojen järjestelyistä. Asiassa on edetty hyvässä hengessä Pervomaiskojen kunnan edustajien kanssa. Hyvää mallia on haettu vastaavista järjestelyistä Muolaassa. Kivennavan Kirkonmäki on hieman haasteellisempi paikka mm. roskaamisen osalta, koska se on ison taajaman keskusta-alueella. Info-taulujen suunnittelu on käynnissä. Edistystäkin on tapahtunut niin, että mm. Siiranmäen muistomerkille johtava … Jatka artikkeliin Kivennapaseuran projekti ”Muistin paikat” etenee

Kotiseutumatkailua Kivennavalla – juurihoitoa ja nostalgiaa 90-luvun alun valokuvien kera

Kotiseutumatkailu Kannakselle nousi voimakkaaseen kasvuun 90-luvulla, kun vuodesta 1990 alkaen oli mahdollista tehdä ryhmämatkoja luovutetun Karjalan alueelle. Tuolloin avautui kivennapalaisille aiempaan verrattuna vaivaton vaihtoehto lähteä katsomaan entisiä rakkaita kotiseutujaan oikein luvan kanssa. Samalla tuli myös Kivennavalla syntyneiden jälkipolville hyvä tilaisuus käydä paikantamassa juuriaan vanhempiensa tai isovanhempiensa kanssa. Avautunutta mahdollisuutta käyttivätkin kivennapalaiset runsain joukoin hyväksi. Alkoi kivijalkamatkailuksikin kutsutun kotiseutumatkailun kultakausi. Lisääntynyt kotiseutumatkailu ja nuoremman polven mahdollisuus … Jatka artikkeliin Kotiseutumatkailua Kivennavalla – juurihoitoa ja nostalgiaa 90-luvun alun valokuvien kera

Vanhat kotimaiset elokuvat kertovat – Elokuva ”Yli Rajan” kertoo elämästä Kannaksen rajavyöhykkeellä 1930-luvulla.

Wilho Ilmarin ohjasi ja Martti Larnin käsikirjoittaman elokuvan Yli rajan vuonna 1942. Se pohjautuu Urho Karhumäen romaaniin. Melodraamaksi luonnehditun elokuvan tapahtumat sijoittuvat 1930-luvun Kannaksen rajavyöhykkeelle. Eliisa Raaska (Irma Seikkula) ja Mikko Vanhala (Joel Rinne) elävät Kannaksen rajavyöhykkeellä 1930-luvulla ja tapaavat toisiaan yli rajan. Eliisa asuu isänsä (Wilho Ilmari) kanssa Neuvostoliitossa Inkerinmaalla ja käy tapaamassa tätiään Suomen puolella. Näillä retkillä hän on tutustunut Mikkoon ja haluaisi tulla … Jatka artikkeliin Vanhat kotimaiset elokuvat kertovat – Elokuva ”Yli Rajan” kertoo elämästä Kannaksen rajavyöhykkeellä 1930-luvulla.