Vierailukohteita Kivennavalla

Kotiseutumatkalla varmastikin tärkein vierailukohde on se oma, vanhempien tai isovanhempien kotipaikka ja kotikylä, josta omat juuret löytyvät ja jonne oman suvun historia on ankkuroitu. Kun Kivennavalla vierailee joko kotiseutumatkalla tai muuten, niin voi tutustua hieman laajemminkin entiseen ja nykyiseen Kivennapaan. Kivennavan pitäjän alue jakaantuu nykyään Pervomaiskojen maalaiskuntaan ja Roshchinon eli Raivolan kaupunkikuntaan. Kivennapa-valikon alle kohtaan Missä käydä Kivennavalla on koottu muutamia entisen Kivennavan pitäjän alueen … Jatka artikkeliin Vierailukohteita Kivennavalla

Kuumaverisiä Kivennavalla

Perjantain 23.12.1917 Wiipurin Sanomissa oli pikku uutinen Kivennavalta. Otsikkona oli ”Kuumaverisiä”. Lyhyt ja ytimekäs uutinen kuului kokonaisuudessaan seuraavasti: ”Äskettäin kävi Kivennavan pappilassa kuulutuksia ottamassa pari, joista sulhanen oli 80-vuotias ja morsian lähenteli 70-vuotta”. Eli osattiin sitä ennenkin. Itsenäisyyden juhlavuosi on tuonut tullessaan mahdollisuuden lukea nyt myös 1910 jälkeen ilmestyneitä digitoituja sanomalehtiä netissä Kansallisarkiston kaikille avoimessa historiallisessa sanomalehtiarkistossa. Sieltäpä löytyy monenmoista uutista myös Kivennavalta. Historian tilkkutäkki- … Jatka artikkeliin Kuumaverisiä Kivennavalla

Kulttuurihistoriallisesti arvokas Karjala-tietokanta saadaan valmiiksi

Vaakalaudalla ollut Karjala-tietokannan digitaalisen tallennustyön loppuun saattaminen on nyt varmistunut. Työhön on löydetty sekä rahat että tekijät. Tietokanta sisältää luovutetun Karjalan alueen kirkonkirjat 1600-luvulta alkaen ja on kokonaisuutena mittaamattoman arvokas. Tutkimus- ja kehittämisprojektin toteutuksesta vastaa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun tutkimusyksikkö Digitalia Mikkelissä. Eri yhteisöt ja säätiöt ovat olleet vuosien saatossa tukemassa tallennustyötä. Kivennapasäätiö on tukenut mm. Kivennavan kirkonkirjojen tallennustyötä. Tallennustyö tehdään kolmevuotisessa tutkimus- ja kehittämishankkeessa, jonka kokonaisarvo … Jatka artikkeliin Kulttuurihistoriallisesti arvokas Karjala-tietokanta saadaan valmiiksi

Kivennavan rippikirjat pian Karjala-tietokannassa

Mikkelissä vuonna 1990 perustetun Karjala-tietokantasäätiön tarkoituksena on ollut luovutetun Karjalan väestöä koskevien kirkonkirjatietojen tallentaminen tietokantaan ja siten saaminen tutkimusta palvelevaan käyttöön. Karjala-tietokantaa on täydennetty vuodesta 1990 lähtien luovutetun Karjalan kirkonkirjojen henkilötiedoilla. Kivennavan osalta tietokannasta puuttuu enää noin 20.000 henkilömerkintää: yhden rippikirjan (1732-1745) noin 2.000 merkintää ja useamman lastenkirjan (1793-1871) noin 18.000 merkintää. Kivennapa-Säätiön myöntämä 1.800 euron apuraha Karjala-tietokantasäätiölle mahdollisti tallentajan palkkamisen puoleksitoista kuukaudeksi. Töihin saatiin … Jatka artikkeliin Kivennavan rippikirjat pian Karjala-tietokannassa

Edit Södergranista Ylen sivuilla

Pietarissa syntyneestä ja osan elämästään Kivennavan Raivolassa viettäneestä runoilijasta on julkaistu Ylen Oppiminen sivustolla erinomainen artikkeli. Edith Södergrania pidetään yhtenä Suomen ja Pohjoismaiden merkittävimmistä runoilijoista. Jos Södergran kiinnostaa, niin kannattaa käydä lukemassa. http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/10/21/edith-sodergran-runoilija-edella-aikaansa Jatka artikkeliin Edit Södergranista Ylen sivuilla

Tule mukaan tekemään Kivennapa-Wikiä

Kivennapa-Wikiä on koottu nyt reilu vuosi. Sen ylläpitäjinä toimivat Raija Levo (Kivennapaseuran pj.), Pekka Kirjavainen (Kivennavan Kirjavaisten sukuseuran pj. ja Kalevi Hyytiä (Wiki-alustan ylläpitäjä). Mistä Kivennapa-Wikissä on kysymys? Tavoitteena on yhteistyöllä saattaa mahdollisimman paljon Kivennapaan liittyvää aineistoa yhteen osoitteeseen internetissä, niin että se on siellä kaikkien käytettävissä. Kivennapa-aineisto löytyy siis Kivennapa-Wikin myötä yhdestä osoitteesta. Tietoa viedään joko suoraan kyseiseen osoitteeseen tai linkkeinä. Näin syntyy verkkoon … Jatka artikkeliin Tule mukaan tekemään Kivennapa-Wikiä

Kivennapaseuran projekti ”Muistin paikat” etenee

Mika Ilonen on kevään ja kesän aikana käynyt keskusteluja entisille kivennapalaisille tärkeiden muistin paikkojen, opastuksesta, merkitsemisestä infotauluin ja yleensäkin paikkojen järjestelyistä. Asiassa on edetty hyvässä hengessä Pervomaiskojen kunnan edustajien kanssa. Hyvää mallia on haettu vastaavista järjestelyistä Muolaassa. Kivennavan Kirkonmäki on hieman haasteellisempi paikka mm. roskaamisen osalta, koska se on ison taajaman keskusta-alueella. Info-taulujen suunnittelu on käynnissä. Edistystäkin on tapahtunut niin, että mm. Siiranmäen muistomerkille johtava … Jatka artikkeliin Kivennapaseuran projekti ”Muistin paikat” etenee

Vanhat kotimaiset elokuvat kertovat – Elokuva ”Yli Rajan” kertoo elämästä Kannaksen rajavyöhykkeellä 1930-luvulla.

Wilho Ilmarin ohjasi ja Martti Larnin käsikirjoittaman elokuvan Yli rajan vuonna 1942. Se pohjautuu Urho Karhumäen romaaniin. Melodraamaksi luonnehditun elokuvan tapahtumat sijoittuvat 1930-luvun Kannaksen rajavyöhykkeelle. Eliisa Raaska (Irma Seikkula) ja Mikko Vanhala (Joel Rinne) elävät Kannaksen rajavyöhykkeellä 1930-luvulla ja tapaavat toisiaan yli rajan. Eliisa asuu isänsä (Wilho Ilmari) kanssa Neuvostoliitossa Inkerinmaalla ja käy tapaamassa tätiään Suomen puolella. Näillä retkillä hän on tutustunut Mikkoon ja haluaisi tulla … Jatka artikkeliin Vanhat kotimaiset elokuvat kertovat – Elokuva ”Yli Rajan” kertoo elämästä Kannaksen rajavyöhykkeellä 1930-luvulla.